Uutisia

2.11.2006

Ensimmäiset opiskelijat valmistuneet nuorten naisten johtamisvalmennusohjelmasta Delfoi Akatemiasta

Delfoi Akatemia -hankkeen lähtökohtana oli ja on edistää nuorten naisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia edetä työurallaan organisaation johtotehtäviin. Hankkeen tarkoitus on koulutuksen keinoin luoda käytäntöjä, jotka vahvistavat naisten asemaa työmarkkinoilla ja tukevat naisten oman ammatillisen verkoston rakentamista.

Delfoi Akatemia -valmennusohjelma tähtää johtamisen perustaitoihin, joita voi soveltaa erilaisissa organisaatioissa. Valmennusohjelman laajuus on 15 opintopistettä ja opinnot kestävät 10 kk. Opetus koostuu lähiopetuksesta sekä ohjatusta etäopetuksesta ja opiskelusta verkkooppimisympäristössä. Jokaisella osallistujalla on valmennusohjelman aikana mentororganisaatio, jossa mentoryhteistyön avulla tutustutaan johtamiseen. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2005-31.1.2008, jona aikana järjestetään kaksi Delfoi Akatemiaa -ohjelmaa, joista ensimmäinen on juuri päättynyt. Toinen koulutusohjelma alkaa joulukuussa.

Delfoi Akatemia on Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen, Fakta & Fiktio Oy:n, HAUS Kehittämiskeskus Oy:n ja Seinäjoen koulutuskeskuksen Aikuiskoulutus-yksikön yhteishanke. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu vaikutusvaltaisia henkilöitä liike-elämästä ja yhteiskunnalliselta sektorilta ja heidän kauttaan hankkeella on käytössään laajat tukiverkostot ja monipuolinen osaaminen. Valmennushankkeen rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto ESR sekä Sosiaali- ja terveysministeriön Tasa-arvoyksikkö.

Päätösjuhlasta evästyksiä työuran jatkolle

Ensimmäisen Delfoi Akatemia -ohjelman päätösjuhla pidettiin 31.10. Ohjelmassa oli kaksi esitelmää, joista ensimmäisenä kuultiin Helsingin kauppakorkea-koulun KTT, dosentti Susan Meriläisen puheenvuoro. Hankkeen ohjausryhmä oli pyytänyt häntä käsittelemään tutkimusnäkökulmasta aihetta "Lasikatto - faktaa vai fiktiota?" Meriläinen kertoi tutkineensa asiaa jo 16 vuoden ajan. Faktaa hänen(kin) mukaan on, että on olemassa naisten ja miesten paikat, asemat ja palkat ja, että sukupuolen mukainen ammatillinen eriytyminen (naiset hoitoalalla ja miehet tekniikan alalla) on tosiasia. Samoin naisjohtajia kuuluu vain vähän ylimpään johtoon. Sen sijaan fiktioihin Meriläinen sijoitti sellaisia yksilöpsykologisia selityksiä, kuten että naiseus olisi puute. Yleisesti ajatellaan, että naisilta puuttuu esimerkiksi kunnianhimoa ja että perhe on heille automaattisesti uraa tärkeämpi asia. Toisaalta ajatellaan, että naiseus voi myös olla etu, jolloin viitataan mm. hyviin vuorovaikutustaitoihin ja empatiakykyyn ikään kuin ko. kyvykkyydet voitaisiin yhdistää vain naissukupuolen edustajiin. Meriläinen näkee molemmat em. luokittelut ongelmallisina. Naisia ei tulisi käsitellä yhtenäisenä ryhmänä, eikä lähtökohtana vertailulle saisi olla mies ja maskuliinisuus.

Meriläisen mukaan tulisi välttää vertailun tekemistä (nais- vs. miesjohtajat) ja kiinnittää huomio naisjohtajien moninaisuuteen. Johtajuuteen liitettävät merkitykset ovat kuitenkin syvään juurtuneita ja käsityksiä uudennetaan jatkuvasti arjen käytännöissä, kuten koulutuslaitoksissa ja mediassa. Vaikka epäkohdat on jo jossain määrin todettu, tapahtuu muutos kuitenkin hitaasti. Muutosta onkin parasta lähestyä pienin askelin. On myös syytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka me itse osallistumme stereotypioiden uudentamiseen. Toisenlaisten ja moninaisten tarinoiden kertominen naisjohtajista ja -johtajuudesta laajentaa myös naisten toimintamahdollisuuksia johtamisen maailmassa.

Toisen esityksen piti Leada Oy:n toimitusjohtaja Riitta Kalin, joka puhui aiheesta "Nainen johtajana kansainvälisessä toimintakentässä - evästyksiä globalisaatiota varten". Hän totesi, että niin raa'alta kuin se kuulostaakin, niin luottamus ja arvostus saavutetaan osaamisella ja rahallisen tuloksen aikaan saamisella.

Itsestään selvät osaamiset, joita kansainvälisissä tehtävissä toimivilta johtajilta odotetaan, ovat kielitaito, matkustusvalmius, valmius tehdä pitkiä työpäiviä ja -viikkoja, ympärivuorokautinen tavoitettavuus (vrt. eri aikavyöhykkeet) ja sosiaaliset taidot. Asioiksi, joita odotetaan kaikilta johtajilta, Kalin listasi panostamisen omaan kehittymiseen, joka on välttämätöntä, jos aikoo pysyä johtotehtävissä. Oman verkoston luominen on myös tärkeää, kuten myös kyky hallita monia asioita samanaikaisesti ts. esimiehenä toimivalla on monta "hattua" (esim. vastuu henkilöstöjohtamisesta ja prosesseista). Myös oman tiimin jäsenten kehittäminen ja suoritusten arviointi kuuluvat tehtäväkenttään. Tärkeää on myös osata toimia monikulttuurisuuden haasteiden kanssa; olla avoin erilaisuudelle ja osata hyödyntää sitä. Riitta Kalin päätti esityksensä sanoen, että johtajaksi pääseminen ja tehtävässä menestyminen vaatii uskallusta ja oman osaamisen esilletuontia.

Esitysten jälkeen koulutusohjelman ohjausryhmän jäsenet ohjelmajohtaja, organisaatiokonsultti Kristiina Harjun johdolla pitivät onnittelupuheet vastavalmistuneille. Delfoi Akatemialaisten kiitospuheen osallistuneiden puolesta piti Marianne Kallio, joka kehui estoitta ohjelman antia ja hankkeeseen osallistuneiden keskuudessa syntynyttä erinomaista yhteishenkeä ja verkostoja. Todistustenjaon jälkeen kohotettiin maljat ja maljapuheen piti vuorineuvos, kansanedustaja Jere Lahti, joka onnittelujen lisäksi kannusti naisia olemaan rohkeita ja ottamaan reippaasti vastaan eteen tulevia haasteita.

Teksti: Terhi Ollikainen.